Ahvenanmaan rengastie tarjoaa pyörällä matkustavalle mielenkiintoisia kohteita ja henkeäsalpaavia maisemia, raikasta meri-ilmaa, luonnon kauneutta ja persoonallisia kahviloita. Hitaasti matkustaessa näkee enemmän ja tuntee kaikilla aisteilla! Ahvenanmaa on ainutlaatuinen saarimaailma, jonka upea luonto, merenkulun värittämä kulttuuri, leppoisa elämänmeno ja lukemattomat elämykset lumoavat. Tässä postauksessa pääset kyytiini mieleenpainuvalle reitille Turku – Taivassalo – Kustavi – Brändö – Lappo – Värdö – Maarianhamina.

Ahvenanmaan rengastie kulkee Ahvenanmaan koillissaariston halki kohti pääsaarta pohjoisena reittinä ja kaakkoissaariston halki eteläisenä reittinä. Saaristossa on myös muita reittivaihtoehtoja, ja yhteistä niille kaikille on se, että ne kiemurtelevat saarten ja siltojen yli ja välillä pengerteitä pitkin. Välillä poljetaan pyöräteillä, välillä mennään rauhallisia maantiereittejä pitkin. Missä tie päättyy, matka jatkuu saaristolautalla kohti seuraavaa saarta.

Ensimmäinen pyöräilypäivä

Kulkemani Ahvenanmaan pohjoinen rengasreitti alkaa liittymäpolkaisulla Turusta Taivassaloon. Pitkiä suoria ja perinteistä maalaismaisemaa vaihtelevampi reitti kulkee Velkuan ja Hakkenpään kautta Taivassaloon, mutta juna-aikataulujen vuoksi se ei nyt istunut matka-aikatauluumme. Puskemme yli 30 kilometriä armottomaan vastatuuleen ennen kuin tie kaartuu kohti länttä ja tuuli jää sivuvastaiseksi. Taivassaloa lähestyessä tie kapenee kapenemistaan – pyörätie on loppunut jo aikoja sitten. Matkan varrelle osui muun muassa luonnonkivistä vuonna 1850 rakennettu Muntin kiviholvisilta ja Taivassalon upea Pyhän ristin kirkko.

Toisena pyöräilypäivänä

Taivassalosta Kustaviin ylitämme Kaitaisten sillan. Tuulisella sillalla on pituutta lähes 500 metriä ja alikulkukorkeus on 13,5 metriä. Sillalta Tuulvedelle avautuvat näkymät edustavat taivassalolaista merimaisemaa parhaimmillaan.

Varsinainen rengasreitti alkaa lauttamatkalla manner-Suomen Kustavista. Lautta lähtee Vuosnaisten lauttasatamasta kohti Brändön saaristokunnan Åvan lauttasatamaan. Puolen tunnin lauttamatkan jälkeen olet Brändössä, Ahvenanmaan kaukaisimmassa kunnassa.

Matka saariston kauniissa maisemissa on jo itsessään unohtumaton elämys. Matkanvarrella voi ja kannattaa pysähtyä jollekin lukuisista luontopoluista. Ne ovat merkitty selvästi ja maisemat ovat aina henkeäsalpaavia!

Brändö

Brändö on Ahvenanmaan saaristokunnista pohjoisin ja ensimmäinen saari Kustavin suunnalta Manner-Suomesta tultaessa. Puolivälissä saarta on viehättävä saaristohotelli Gullvivan, missä nautimme lounaan. Brändöhön kuuluu yli tuhat saarta, joista kymmenen on asuttuja ympäri vuoden ja joihin on silta-, pengertie- tai saaristolauttayhteys. Tie Brändön saaren läpi on yksi saaristomeren kauneimpia.

Maisemat vaihtelevat vehreistä lehtimetsistä karuihin kalliorantoihin ja täällä meri on aina läsnä.

Reitti kulkee Brändön halki Torsholman lauttasatamaan, jonne on Åvasta matkaa n. 21 km.

Lappo

Vierivieressä olevat punaiset ranta-aitat ja venevajat toivottavat tervetulleiksi m/s Ejdern -lautan matkustajat Lappon pienelle mutta eläväiseen saaristolaiskylään.

Saaristoluonnon helmassa sijaitseva Lappo on vain 8 neliökilometrin kokoinen saari, missä asuu ympäri vuoden vain 30 ihmistä.

Täällä tärkein tehtävä on nauttia rauhasta ja hiljaisuudesta aidossa saaristoympäristössä. Lappossa on kauppa, posti,  kesäravintola, vierasvenesatama 90 veneelle ja Skärgårdsmuseet, jossa esitellään perinteistä ahvenanmaalaista saaristo- ja kalastuskulttuuria. Kello 17 kyläkaupan sulkeuduttua kylässä ei tapahdu juuri mitään 😊

Pellas på Lappo

Kun on aika painaa pää tyynyyn, saaristo hemmottelee omaleimaisilla majoituspaikoilla. Ihastuttava Pellas på Lappo -vanha kansakoulurakennus kauniine huoneineen ja pihapiireineen toimii nykyisin tällaisena majatalona. Majoitusta on myös mökeissä pihapiirin tuntumassa.

Aistikkaasti sisustetut huoneet henkivät mennyttä aikaa ja mieleen tulee vahvasti omat kyläkoulun ala-asteajat puisine pulpetteineen.

Pellaksessa on valittavana erikokoisia huoneistoja, jotka on sisutettu lämmöllä ja vieraanvaraisuudella.

Samalla vieraanvaraisuudella omistaja Tiina ottaa vieraat vastaan. Pellas henkii rauhallisuutta ja jaloissa tuntuva rasitus ja erityisesti pehmeät Pellaksen patjat takaavat maittavat yöunet! Pellas on auki ympäri vuoden. Huonevarauksen voi tehdä täällä

Kolmas pyöräilypäivä

tarjosi jälleen uusia elämyksiä, sukkulointia pienten kylien läpi ja historian tunneilta tuttuja nähtävyyksiä.

Lauttamatka Lapposta kulkee merisäästä tuttujen sääasemien kautta: Kumlinge, Enklinge… m/s Alfågeln pudottaa meidät Hummelvikin satamaan Vårdön saarelle, joka sijaitsee lähimpänä Manner-Ahvenanmaata.

Vårdön idylliset saaristomaisemat tunnetaan Myrskyluodon Maijan ja hahmon luomeen kirjailijan Anni Blomqvistin kotiseutuna. Tätä ahvenanmaalaista klassikkoromaanin elokuvaversiota työstetään parhaillaan ja ensi-iltaan se tulee vuoden 2024 alussa. Vårdössä on upea kirkko ja kesäisin avoinna olevat Ahvenanmaan koulumuseo ja Lasse Erikssonin laivamuseo.

Vårdössä Töftön ja Vargatan välillä on Ahvenanmaan pisin silta; 300 metriä pitkä. Silmiä hivelevä punainen graniitti näkyy maanteiden asfaltissa ja laajoilla alueilla saaren kalliorannoilla. ”Kato näitä maisemia” -huudahdukset kaikuivat heti aamusta alkaen. Hummelvikin lauttassatamasta Töftön vaijerilossille on 11 kilometrin polkaisu. Lossi kulkee lähes tauotta ja se tuo meidät manner-Ahvenanmaalle, Sundin Prästöhön, josta alkaa rengastien seuraava historiaa huokuva osuus.

Ahvenanmaan kulttuurihistoriasta löytyy monta kiehtovaa muistoa ja mielenkiintoista tarinaa. Ahvenanmaa juhli hiljattain itsehallintonsa 100-vuotistaivaltaan ja pyörämatkan varrella voi tutustua tähän johtaneisiin vaiheisiin.

Kristinusko saapui Ahvenanmaalle aikaisin. Alkuperäiset puukirkot on korvattu 1200-luvulla kivikirkoilla. Ahvenanmaalla on yhteensä 16 kirkkoa. Ensimmäisenä pysähdymme ihastelemaan 1400-luvulla rakennettua Pyhän Mattiaksen kivikirkkoa.

Pyöräillessä rauhallisilla kyläteillä tuntuu melkein kuin olisin ulkomailla. Laajat omenapuutarhat sekä tuulimyllyjen ja keskiaikaisten kivikirkkojen koristamat harmoniset kulttuurimaisemat jalopuukujineen tuovat mieleen Keski-Euroopan. 

Edellisestä pysähdyksestä kymppi kilsa eteenpäin ja hienon sillan jälkeen molemmin puolin levittäytyvät Oolannin sota -laulusta tutut ja mahtavat Bomarsundin linnan rauniot. Rauniot siksi, että varsinainen päälinna tuhoutui Krimin sodan aikana vuonna 1854. Jäljellä olevalle 870 hehtaarin kokoiselle alueelle on vastikään rakennettu vaikuttava vierailukeskus, jossa voi äänin ja kuvin kokea Bomarsundin nousun ja tuhon.

Lisää keskiaikaisia tarinoita löytyy Kastelholmasta. Linna eli kulta-aikaansa Kustaa Vaasan ja hänen poikiensa aikoina. Linnantyrmässä on virunut muun muassa Eerik XIV vaimonsa Kaarina Maununtyttären kanssa. Jykevänä rannan tuntumassa seisova Kastelholman keskiaikainen linna on yhä Ahvenanmaan suosituimpia nähtävyyksiä.

Linnan takana sijaitsee viehättävä Jan Karlsgårdenin museoalue. 1800-luvulta olevat vanhimmat rakennukset kertovat monta tarinaa entisaikojen talonpoikien elämästä. Alueelle on siirretty parikymmentä rakennusta eri puolilta maakuntaa. Täällä saa hyvän käsityksen myös saaristolaisen elämästä entisaikoina.

Reitti kohti Maarianhaminaa kulkee Godbyn ja Jomalan kautta. Pyöräreitit on merkitty vihreillä kylteillä ja niitä kannattaa ehdottomasti seurata, sillä ne ohjaavat pois pääteiltä rauhallisille kyläteille.

Maarianhamina

Vuonna 1861 perustettu vain 12 000 asukkaan Maarianhamina on pohjoismaiden pienin pääkaupunki. Maarianhaminassa kaikki palvelut ovat lähellä, sillä kahden sataman väliin sijoittuvan kaupungin keskusta on leveimmilläänkin vain kilometrin levyinen! Se pitää sisällään kiehtovan yhdistelmän uutta ja vanhaa. Länsirannan satamassa piipahtavat modernit Ruotsin laivat ja vieressä kyyhöttää 1903 rakennettu purjelaiva Pommern – maailman ainoa alkuperäisasussa säilynyt nelimastoparkki. Laivalla ja viereisessä merenkulkumuseossa voi tutustua tarkemmin ahvenanmaalaiseen merenkulkuhistoriaan. Merenkulkuhistoriasta kiinnostuneelle Ahvenanmaa onkin oikea aarresaari.

Punaisten aittojen Merikorttelissa voi tutustua taiteilijoiden, käsityöläisten, koruseppien ja laivanrakentajien pieneen yhteisöön.

Tutustumisen arvoisia ovat myös veneenrakennuksesta kertova museo, Guldvivan koruverstas ja SALT paikallisine taide ja käsityötuotteineen.

Merikorttelissa pääsee näkemään läheltä Kaljaasi Emelian rakentamista. Emelia on tarkoitus laskea vesille vuonna 2024 Tall Ships Races -purjehduskilpailun yhteydessä.

Ahvenanmaa on todellinen kahviloiden paratiisi! Saarelta löytyy valtaisa joukko pieniä toinen toistaan tunnelmallisempia kahviloita. Valikoimista löytyy sekä suolaista että makeaa ja useimmiten myös mannapuuron makuista Ahvenanmaan pannukakkua, sitä on pakko testata!

Bagarstuganin ihastuttava kahvila sijaitsee Maarianhaminan vanhimpiin kuuluvassa talossa.

Jos haluat nauttia kiireettömästä matkan teosta, rauhasta ja hiljaisuudesta, pyöräretki on silloin sinun juttu! Ahvenanmaalla vallitsee käsin kosketeltava luontorakkaus; haasteelliset merelliset olosuhteet ovat opettaneet selviytymään. Juuri missään muualla Suomessa ihmisen ja luonnon harmoninen yhteiselo ei ole nähtävissä niin hienosti kuin alkukesäisen kukkaloiston, perinnemaisemien ja lehtoniittyjen täyttämällä Ahvenanmaalla.

Ainutlaatuisen luontonsa ansiosta Ahvenanmaa tuntuu lähes eksoottiselta – ihan kuin olisit ulkomailla!