You are currently viewing Tukkilaishistorian lyhyt oppimäärä savolaisen pitopöydän kera

Tukkilaishistorian lyhyt oppimäärä savolaisen pitopöydän kera

Kylpylähotelli Rauhalahdesta laskeutuu kaunis hiekkatie metsän tuoksuisen luonnonsuojelualueen läpi kohti niemenkärkeä. Sitä ympäröi timantein säihkyvä Kallavesi, mutta askel askeleelta tuntuu kuin kävelisi ajassa taaksepäin. Tämän tunnelman saa aikaan hiekkatien päässä avautuva historiallinen tukkilaismiljöö, mikä rakentuu 50-luvulla valmistuneen tukkilaiskämpän ympärille.

Jätkänkämpän pääty vasemmalla, savusauna oikealla

Upea, käsin veistetty hirsinen Jätkänkämppä on alun perin rakennettu Nurmeksen metsähallinnon alueelle Sotinpuroon v. 1952 tukkilaiskämpäksi. Tässä Lintumäen kämpässä yöpyi 50-luvulla jopa 60 tukkijätkää, jotka päiväsaikaan työskentelivät puuhakkuu- ja uittotöissä. Kämpän keskellä oli kämppäemännän valtakunta, toisessa päädyssä majailivat työnjohtajat eli kympit sekä hakkamiehet ja toisessa päässä hevosmiehet.

Jätkänkämppä toimii 150-paikkaisena tilausravintolana ja siellä järjestetään juhlia ja tapahtumia laidasta laitaan.

Jätkänkämppä siirrettiin Rauhalahteen vuonna 1987 hirsinä ja kasattiin nykyiselle paikalleen lähes alkuperäisessä muodossaan. Jotta tilaa saatiin enemmän ravintolakäyttöön, väliseinät poistettiin, mutta alkuperäinen huonejako on vielä nähtävissä paikalleen jätettyjen hirsiseinän pätkien kohdassa.

Tukkilaiskulttuuria elää edelleenkin vahvasti Jätkänkämpällä. Kesätiistaisin ja -torstaisin järjestetään yleisiä perinne- ja tukkilaisiltoja. Ohjelmassa on tukkilaisnäytöksiä ja tunnelmaa kohottavaa hanurimusiikkia, yhteislaulua, tanssia… Kaiken tämän kruunaa herkullinen savolainen perinnepöytä kalakukkoineen. Menu vaihtelee vuodenaikojen mukaan ja menussa loistaa luonnonantimet kuten marjat ja sienet sekä kotimaiset ja paikalliset kalat, lihat ja juurekset. 

Ohjelmavaihtoehtona ryhmille oleva kämppäillallinen kannattaa testata. Perinteinen rosvopaisti kypsyy Jätkänkämpän pihan hiekkamontussa ja/tai lohi itse loimuttaen ulkotulella kämpän pihassa.

”Kiärijäkin” taipui hanuriversioksi

Savusaunan lempeät löylyt ja kimalteleva Kallavesi – näitä et voi jättää väliin

Jätkänkämpän pihapiirissä sijaitseva savusauna rakennettiin alun perin Lintumäen kämpän aitan hirsistä. Savusaunat ovat palaneet jo kahdesti ja uudelleen rakennettu vuosina 1997 ja 2015.

Pitkospuut savusaunasta johdattelevat Kallaveteen
Nykyinen savolaisittain ”mualiman suurin” savusauna sai uuden sydämen eli kiukaan vuoden 2020 remontin yhteydessä.

Laukaassa on tiettävästi nykyisin maailman suurin savusauna, mutta Jätkänkämpän savusauna on edelleen hyvillä kärkisijoilla. Vaikka Saunan lauteet on mitoitettu 60 saunojalle, Jätkänkämpän saunaan on enimmillään saatu mahtumaan 108 kylpijää nätisti vierekkäin. Parhaimmillaan lauteilla on ollut yhtä aikaa 47 eri kansalaisuutta. Saunalla on puku- ja pesutilat erikseen miehille ja naisille, mutta löylyhuone on yhteinen. Omien juomien vienti savusaunatiloihin on kielletty, mutta niitä voi näppärästi ostaa Jätkänkämpältä.

Pukutiloissa on myös oluthana, josta saa juomaa ladattavalla olutkortilla.

Savusauna on lämmin klo 16-21, mutta klo 16 se on todella KUUMA. Alkuillasta saunassa on kuitenkin vähiten porukkaa, jos mieluummin haluat saunoa rauhassa. Parhaimmat löylyt ja jutut tulevat myöhemmin illalla.

Kallaveteen pulahtaminen onnistuu myös talvella, jolloin laiturin päässä on avanto.

Täydellisesti uudistettu savusauna takaa liioittelematta Kuopion parhaimmat, lempeimmät, pehmeimmät ja rentouttavimmat löylyt.  

Vastaa